No nyt lienee paikallaan kuitenkin perustella, miksi kisarapsa tulee lähes pari kuukautta myöhässä: ku en vaa oo ehtiny.
No niin, asiaan.
Kullervomaraton Joutsenossa 20.9.2014. Neljäkymmentäkaksi kilometriä ja vähän päälle. Neljä tuntia, 22 minuuttia ja 30 sekuntia. Sen verran siihen meni ensikertalaiselta.
Vähän ennen lähtöä jännitti ihan vietävästi.
Matkalla oli aluksi jännittävää, sitten tylsää, sitten todella tylsää ja lopulta sattui joka paikkaan ja oli tylsää.
Kaikkein vaikeimmat kilometrit olivat 25-35 km. Puoliväliin saakka meni ihan kevysti vähän päälle kahteen tuntiin ja siinä kohtaa tuntui, että voimia on vaikka kuinka paljon vielä.
Olin varautunut matkaan neljällä geelillä ja neljällä suolatabletilla, joista yhden otin jo ennen starttia. Otin ensimmäisen geelin kympin kohdalla ja sitten aina joka juomapisteellä vuorotellen geelin ja suolatabletin. Join vain vettä ja lopuksi mehua. Tämä taktiikka tuntui toimivan minulla hyvin, missään vaiheessa ei tullut kramppeja tai ylivoimasta uupumusta.
Lopussa kyllä särki jokaista lihasta, mutta ei niin paljon, että luovuttaminen olisi todella käynyt mielessä. Kyllä siinä toki ehti matkalla moneen kertaan miettiä, että ei tässä ole mitään järkeä.
Kilometri ennen maalia tuli ihan käsittämätön fiilis. Silloin tiesin, että selviän. Ihan pienen loppukirinkin taisin saada loppuun rypistettyä. Maalissa oli, no, voittajaolo :)
Kaikki kuvat Jari Pouta, hovikuvaajamme ja uskollinen huoltajamme, iso kiitos hänelle :)
Joo, ja ei varmasti ollut viimeinen maraton. Ainakin HCM on ensi kesänä tarkoitus kokea jos paikat vaan kestää harjoittelun. Ja tavoitteena voisi olla 4.15 alitus :)
